Messuilla minut hämmensi kulutukseni; lankaa en ostanut?! Ehkä maailman ihanimpia keriä tuli vastaan, mutta en vaan malttanut. Tällä hetkellä himoitsen Stepin hoitavaa lankaa, mutta reilu 10 € kerästä on minulle vielä vähän karvas hinta. Luulen kyllä että sitäkin tulee kokeiltua, saahan sitä tuosta paikallisesta lankakaupastakin. :)
Pidän käsityömessuista kyllä valtavasti, samoin kuin viime vuoden Helsingin kirjamessuista. Koulusta päin on kuljettu messuilla, ja aina se on ollut sitä samaa karkkien/viivoittimien/heijastimien/kynien/yms krääsän perässä juoksemista, jolloin itse messuista ei saa irti muutakuin vatsanpuruja ja pussillisen roskiin kipattavia esitteitä. Tällaiset messut, joille todella haluaa mennä keräämään ideoita kynien sijasta, ovat niitä mieluisimpia. Tosin, myönnän käyneeni maistelemassa hunajakojulla useammin kuin kerran.. ;)
Tämä kirja valloitti sydämeni, mutta niukka budjetti ei antanut myöten. Nalleja puettuna eri teemoihin, täytyy varmaan metsästää tämä kuitenkin jostain. Etenkin kalastajanalle oli hellyyttävä. :)
Mitä messuilta sitten jäi käteen? Matkaseurana ollut mummi oli jo eilen messuillessaan käynyt ostamassa minulle penaalin! Sinne varmaan löytävät puikot tiensä.. Ostin myös puiset 4.0 Drops Design-sukkapuikot. Heijastavaa nauhaa lähti mukaan metrin pätkä, ja pullo jarrusukkien jarrua;) Saa nähdä minkälaiseksi sotkemiseksi sen kanssa touhaaminen äityy. Valkoista paperinarua uuteen projektiin, siitä kuvaa alempana. Ja hunajaa!! Appelsiinia ja minttua, mmm!
Ahkera-Liisan lanka-alennuksesta toissapäivänä tarttui mukaan Koralia, euron kerä. En tiedä vielä, mihin päätyy. Outoa muuten, kun ennen tiesin aina lankaa ostaessani mihin sen käytän. Ilmeisesti tällaista uutta ostokäyttäytymistä, jolloin "lanka vaan on niin ihanaa", on liikkeellä muidenkin bloggaajien keskuudessa. ;)
Valmiit tossut! Kotitossuina aivan ylivoimaiset.
Sampo tykkää niistä myös;) Jostain syystä se tuntee hillitöntä raivoa kaikkia villasukkia kohtaan. Ja kasvavan pikkukissun hyökätessä huomaa, miten voima tosiaan lisääntyy...
Kaksi mauta, sulassa sovussa! Harvinaista vielä täällä, vanhempi katti ei aina oikein sulata uudempaa tulokasta. Pikkuhiljaa :)
Tällaiseen siis sitä paperinarua ostin. Kyseinen valokoriste oli esillä jo viime vuonna ja työnäytöksissäkin oli mukana. Samoin nyt myynnissä olleet roséé-tekniikkapakkaukset olivat jo viime vuonna. Siksi jäikin vähän sellainen maku, että eikö nyt mitään uutta?
Kuitenkin tähän seinäkoristeeseen ihastuin ja nyt vuoden asiaa kypsytelleenä päätin pistää paperinarun viuhumaan.. Illalla pitäisi nikkaroida kehikko! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti