Ei mitään valmista tänään. Tuskin huomennakaan.
Koulu imee kaiken energian, ja kasvattaa ärtymyksen tasoa päivä päivältä; todella miellyttävää ajella kahdeksi tunniksi kouluun ja tulla pois? Lukujärjestystä katsellen koulu näyttää todella löysäilyltä, suorastaan naurettavalta; jos tunnit tiivistettäisiin mahdollisimman hyvin, meillä olisi reilu kaksi päivää koulua viikossa. Toisaalta, ryhmätöitä, ryhmätöitä, ryhmätöitä!!! En ole niissä hyvä, en tosiaan. Haluan itse pitää huolen tehtävän sisällöstä, tällöin en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni, jos projekti epäonnistuu. Haluaisin tehdä koulutyöt omalla ajallani, sitten kun minulle sopii (usein viimeisenä iltana!=)), enkä sumplia monien ihmisten aikataulujen viidakossa.
Kuitenkin niitä töitä on pakko tehdä. Jokaisesta kurssista niitä annetaan, ja on tässä syksyn aikana ollut pakko opetella edes jonkinlaiseen ryhmätyöskentelyyn. Syksyn työmäärä on ollut valtava; ryhmätöiden lisäksi on erilaista raporttia ja powerpointia (en osannut käyttää ennen, no, nyt osaan!) on kirjoiteltu milloin mistäkin aiheesta.
Onneksi koulu itsessään on muuttunut mielenkiintoisemmaksi, kuin kuvittelin. Koulutus sisältää markkinointia, viestintää, kieliä, yrittäjyyttä.. ja vastapainoksi keittiö- ja ravintolatunteja! Että eiköhän tuolla nyt viihdy, ja kai tähän projektien kirjoitteluun tulee rutiini, ehkä ne kohta valmistuvat kuin itsestään??
Koulun ryhmätöiden vastapainoksi täytyy tehdä jotain missä ei tarvita kuin yksi käsipari. Sunnuntaina ostamani alpakkalangat muuntautuvat lapasiksi, ja neulepinnasta näytettä tuossa kuvassa. Neulon molemmilla langoilla yhtä aikaa, tulee ihan lämpimän oloiset. Ja pehmoiset! Aion pitää ne ihan kokonaan itselläni, Koemaistajakin jo käski tekemään jotain ihan vaan itselle. :) Tällä tahdilla, mikäli koulujuttuja ei nyt aivan mahdottomasti tule lisää (sillä loppuviikoksi on ihan tarpeeksi tekemistä!) ne ehtivät myös mukaan Lapaskuuhun. :)
Joulukin on jo ihan nurkan takana. Olen henkeen ja vereen jouluihminen, mutta vielä ei tunnu yhtään, että pian sekin on. Joululahjojen miettiminen on kivaa, mutta entä jos niistä tulee stressi? Ja entä, jos kovasti kysellään että mitä itse haluaa, mutta ei tosiaan tiedä, mitä haluaa? Vai voiko sanoa, että haluan 3,5mm Dropsin bambupuikot kiitos?
Osaako joulutontut tehdä sellaisia?
Lämpöä ja valoa syksyiseen pimeyteen, kaverit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti