Isän uudet sukat!

Aloitin eilen villasukkia ennalta määrittelemättömälle saajalle (pakko oli jotain tehdä kun uusi jättiraita oli niin ihanan väristä!), ja päättelin ensimmäisen sukan jo naisen mittoihin. Iskä onneton totesi sukan nähdessään, että kiva kun teet mulle uudet sukat! Ei auttanut kun kutoa toinen sukka pidemmäksi, ja jatkaa ensimmäistä. Se vielä eilen ja tänään aamulla tallusteli edestakaisin vain yksi pariton villasukka jalassa ja vinoili että kyllä nyt oikeaa jalkaa paleltaa kun ei ole sukkia molempiin.. no nyt on!

Lankaa jäi vielä vähän, luulen että sitä pitää myös hakea lisää. Tää on kyllä ehdoton suosikki kevään värikartasta!

Pari postausta aiemmin kyselin vinkkejä niihin Helsingin seudun lankakauppoihin, ja päädyin nyt vierailemaan ainakin Nordiassa. Kiitos vinkeistä. :)

Kädentaitomessut Vaasassa

Mukavaa postia tuli tänäänkin. Viikonpäästä taitaa Vaasa kutsua. :)

SNY piristi minua eilisen pitkän päivän jälkeen!
<3
Koulussa laitettiin ensin keittiötunneilla ruokaa 5 tuntia (bouillabaissea, borssikeittoa, ja seljankaa, muun muassa. Ei ollut kivoja keittoja nuo, paitsi seljanka). Sen jälkeen kannettiin taas lautasia ja opeteltiin keittolautasten kantoa ravintolapalvelun tunneilla. Oikeasti en tosissaan kuvitellut koulun olevan tällaista kun sinne syksyllä pääsin(jouduin, kun muualle en pääsykokeisiin enää kirjoitusten jälkeen jaksanut lukea...) mutta ihan hauskaa se on silti..

Takaisin asiaan eli SNY:n kysymysten pariin. :) Tahdoit tietää, Fazer vai Marabou. Fazerin punainen ja sininen, ja Maraboun appelsiinkikrokantti. ;) Musta tee, ehdottomasti. Musiikista menee HIM, Disco Ensemble ja kuitenkin sellanen baarissa tanssittava musiikki myös.. Oon melkein kaikkiruokainen, mutta haluan saada sanoista selvää! Millaisista elokuvista taas.. romanttinen komedia! ;D Mutta Koemaistaja on opettanut mua katsomaan myös toimintaa, tasa-arvo kun pakottaa antamaan senkin valita välillä leffahyllyllä. Vihaan sellaisia muka-hauskoja komedioita, mitä esimerkiksi amerikkalaiset jutut joskus tuppaa olemaan. Suosikkikirjailijaa.. Ei taida olla. Tykkään lukemisesta paljon, mutta olen aika kaikkiruokainen. Usein on tullut etsittyä pokkarihyllystä vaan chic litiä.. :)

Oli oikeasti todella ihana saada postia! Kiitos salainen neuleystävä. :)















Loppuun vielä jotain blokikissasta. Tässä kuvassa se näyttää olevan hyvin seesteinen ja rauhallinen, mutta totuus on toista. Takan päältä kaatui lasinen maljakko, yksi kynttilänjalka on myös saanut kyytiä. Naarmujen syvyys ihossa kasvaa, ja paperilamppu saa kestää kissapedon hyökkäykset. Katti on kasvanut valtavasti, kaiholla muistellaan sitä kun se oli vain pieni ja nukkui ja opetteli maukumaan rassukka..

Helsingin reissu koittaa parin viikon päästä, ja omat kakskymppisetkin ensi viikolla. Helsingin juniin ja iltoihin työpäivien jälkeen ajattelin aloittaa kaveriksi Novitan uusimmassa lehdessä olleen pitsikietaisupaidan. Palmikot selätin syksyllä, josko nyt olisi pelottavan pitsin vuoro... Neuletöitä on vaan kesken muttei mitään valmistunutta. Illalla espanjantunneille kouluun.

¿Cómo estás?

Ostopaniikki

Kipittelin hirmuista kyytiä kauppaan hakemaan lankaa. Varsinaista tarvetta ei ollut, jostain vain iski takaraivoon että on PAKKO saada uusi kerä. En edes tiennyt mitä lähdin hakemaan! Mukaan lähti sitten pieni kerä Novitan Cottonia, lasinalusia aloin tuosta koukutella. Saa nähdä valmistuvatko. :)


















Nämä valmistuivat viime viikonloppuna, ja oli muutaman tunnin homma. Harmi vaan, että olivat saajalleen niin naftit, että täytyy joko jatkaa, tai etsiä uusi käyttäjä. Mikäköhän näissä lastensukissa on, kun arvioin aina päin honkia. Jatketaan harjoituksia..


















Nämäkin valmistuivat viime viikonloppuna! Marjaretki lakka-kämmekkäät, ja kyllä sitä lankaa oli kiva neuloa, iho oli tosi pehmeä ja hyvävointinen. En tiedä johtuiko se oikeasti siitä aloe verasta, vai kuvittelinko vaan. :-)


















Kuvassa molemmat aarteeni! Vanha kirjoituskone on löytö jostain ullakolta, ei sillä paljon kirjoitella voi kun mustenauha on niin kuivahtanut, mutta se on nostalginen. Ei kaunis, vaan nostalginen. ;)














Vielä uusin aarteeni! Koemaistajan vika, varaa tällaiseen ei oikeastaan olisi ollut, mutta hän jätti minut liian pitkäksi aikaa yksin kaupungille... Marimekkoa, juuri oikeissa väreissä! Tuollainen suklaanruskea on niin kaunis. Ja se on vielä oikean kokoinenkin, sopii penaaliksi. Me happy!

Väliaikatilanne: isoäidinneliöitä 25 kpl, ja violetti lankakeränjämä on myös kohta loppu! :)

EDIT. Mikä tässä bloggerissa oikein on kun tekstit ei pysy kiltisti kuvien alla :( Näyttää rumalta kun kaikki hyppii. Vika voi tietysti olla myös käyttäjässä, mutta ...

Pientä väliaikaraporttia

Tässä puikoilla niitä ranteenlämmittimiä itselle. Nallesta en yleensä tykkää tehdä, ja tämäkin on ihan sietokyvyn rajoilla, varmaan värinsä ansiosta. Nalle on mulle vaan liian ohutta! 3 puikot tuntuu hammastikuilta. Tarvisin kolmepuoloset puiset puikot, kun sukkia varten 4 on liian iso ja 3 taas seiskaveikalle liian pieni, pitänee lähteä kaupoille :) Viime viikolla tein muitakin löytöjä, Nettinettikahvilassa oli puikkoja valolla. Olen niin ihastunut tuon valokoukun tarjoamiin mahdollisuuksiin, että ne lähtevät myös seuraavalla kerralla mukaan. :)















Asiaa isoäidinneliöprojektista. Suunnittelin että kunhan saan aikaiseksi, laitan tuohon sivupalkkiin jonkun tiedon, miten projekti edistyy. 21 palaa on tänään valmiina, aloitin siis ensimmäisenä päivänä.. Saa nähdä, toivottavasti tänää on aikaa koukutella taas muutama. Eikö kaikki projektit tunnu aluksi loputtomilta? :)

Helmikuussa pitäisi lähteä Helsingin suunnalle taas viikoksi, ja nyt kaipailisin ideoita mitä hyviä lankakauppoja minun kannattaisi koluta läpi? Fiinaneuleessa kävin syksyllä, ja Novitan tehtaanmyymälän kolusin kesällä, tietystihän tarjoukset voisi käydä katsomassa mutten tiedä jaksanko Lauttasaareen asti lähteä.. Ja olisi kiva saada varastoihin muutakin kuin Seiskaveikkaa. :) Novitan uutuuslankoja kyllä odottelen kovasti, että pääsisi ihan hypistelemään asti.

Sny-parit on sitten jaettu. Jännää! Tästä tämä koko kevään kestävä ilo sitten alkaa.. ;)

Postimyynnin helppous ja huolettomuus ... ?

Tämä opiskelija upotti viimeiset pennosensa paritäkkiin, jota metsästettiin huolella. Suht edullinen löytyi eräästä nimeltä mainitsemattomasta, nimellään harrastuksiin viittaavasta postimyyntialesta, ja päätinpä tilata sen. Viikon kesti, ennenkuin tilausta edes käsiteltiin, ja silloin ilmoitettiin tuotteen olevan loppu. Tilasin kuitenkin uuden, muutaman euron hintavamman ja ihan kelpo merkkisenkin peitteen.. Ja mikä villi yllätys laatikosta paljastuikaan! (myöhemmin laatikosta paljastui oikea peto.. Sampon mielestä se oli hyvin viihtyisä. =)















"Hei meiän peitossa on kiinni teippiä!" Lähempi tarkastelu osoitti teipin olevan jonkun ompelijan luovaa ongelmanratkaisua. Ilmeisesti kankaita oli ommeltu yhteen vinoon, tai jotain vastaavaa, ja sitten olikin jäänyt pala puuttumaan, ja vanut tursuivat ulos. Hommahan ratkeaa tottakai teipillä! Huomatkaa huolellinen saumaus teipin yli. Kipakkaa puhelua asiakaspalveluun, ja antoivat tuosta 5 e alennusta, loppuhinnaksi peitteelle ja kahdelle tyynylle jäi 20 e (norm.35e) Palauttaminen ja uuden saaminen olisi kestänyt turhan kauan, tätäkin odottelin melkein kaksi viikkoa.. Joten pääsin parsimaan!















Viimekesäistä mekkokangasta! Neulan jälki ei parasta ole, mutta minusta tuo teki peitostamme aika persoonallisen. Ja eihän se sieltä minnekään edes näy, pääasia että vanut pysyvät sisällä! Kuvien kera laitoin kyllä palautetta peiton valmistajafirmalle, jossa "kehuin" loistavaa ongelmanratkaisutaitoa. :)

Tällaista kuuluu siis tänne. Mohairista kun aiemmin höpöttelin, se työ meni purkuun ja odottelen nyt uutta Novitaa, mitä siellä olisi niitä lankoja varten. Puikoilla on kuitenkin pientä palmikkokämmekästä Nalle Marjaretki lakka-langasta.. :) Tuplalapanen on jumissa. Ikään kuin kuin writer's block, mutta neulojan versio. Knitter's block?

Neuleystäviä ja neulojan ystäviä..

Kun valmistuneita töitä ei ole, pitää kirjoittaa edes jotain aihetta liippaavaa.. Tänään mohairliivi-huppari ei ole vielä saanut lisää kierroksia, mutta iltaa kohden se asia korjaantuu. Tämä tyttö lähti parin asteen pakkasessa lenkille, ja täytyy todeta että niillä kylmemmillä keleillä oli kyllä kivempi lenkkeillä! Sain vietyä jopa todistuksen suoritetusta kakkosvaiheesta poliisilaitokselle, tämä oli siis suoritettu marraskuussa 08... Kortin umpeutumiseen aikaa kuukausi! On se kumma miten nämä asiat aina retajaa, poliisilaitoksellakin on kuitenkin tullut vuoden mittaan käytyä tai ainakin ajettua ohi.. ?!

Ajattelin noiden Salaisten Neuleystävien innoittamana jutella vähän neulojan muista ystävistä..nimittäin harrastusta piristävistä välineistä! Allekirjoittaneelta löytyy viisi ystävää, jotka jollain tapaa harrastukseen liittyvät.

Ylimmässä kuvassa Sampo poseeraa, se onkin sekä neulojan kaveri että "kaveri", saksien puutteessa se katkaisee langan, myös silloin kun ei tarvitsisi. Kynnet laittavat langan rakenteen uusiksi, ja käsialasta tulee sopivan tiukkaa kun kissa kiskoo langasta.

















Vanhan Paulig-kahvipurkin nainen pitää huolta puikoista ja koukuista. Purkki on löytöjä mökiltä, jonne edellinen omistaja oli sen hylännyt. Yleensä purkki ei näytä näin siistiltä, vaan pyöröpuikkoja sojottaa suuntaan ja toiseenkin.. Jospa se pysyisi tuon näköisenä jonkun aikaa, ainakin siihen asti kun sinne on seuraavan kerran asiaa. ;)













Mummilta peritty vanha putkilo kätkee sisäänsä sukkapuikkoja ja koukkuja useita eri kokoja. Puikkokätkö on maailmaa nähnyt ja kulunut, ja jossain vaiheessa olin jopa heittämässä sitä pois?! Syksyllä sitä hädissäni metsästin, mutta ilmeisesti en sitten ollutkaan ollut tyhmä. Kätkö "timantteineen" on rakas, vaikkeivat eniten käytössä olevat puikot useinkaan ehdi sinne.













Neulojan arkea piristää myös valovirkkuukoukku, joka tarjoaa vaihtelua oikealle ja nurjalle. Metsästin koukkua jonkun aikaa, ja eräässä liikkeessä myyjä totesi maahantuojan sanoneen, ettei näitä oikein mene kaupaksi. Mitä?! Vaikkei valoa tarvitsisi, tämä on tosi miellyttävä käyttää, ja ainakin mulla lisännyt intoa virkkaamista kohtaan. :)













Apureista tärkein, vaikka sen käyttö ei miellyttävää olekkaan.. Päättelyneula! Kateissa oikeastaan aina kun sitä tarvii, mutta putkahtaa silti aina jostain ja ollut menossa mukana jo useamman vuoden, tämäkin on tullut mummin puikkokätkön mukana minulle vuosia sitten. Vihaan päättelemistä yli kaiken, tästä neulasta jää sormiin metallinen tuoksu, mutta silti tästä en luopuisi. Ellei se sitten joskus lopullisesti päätä kadota. :)













Lahjaksi saatu sormus on rakas ja kulkenut mukana jo kaksi vuotta. Se kilisee sormessa, ja kilinä kuuluu neulomiseeni. Ei nyt niin välttämätön neulojan ystävä, mutta minulle todellinen matkakaveri.
__

Nyt kun SNY-ilmoittautuminen on lähetetty, maksut maksettu ja muiden ilmoittautuneiden blogeja selailtu, into vaan kasvaa. Saisinpa jo tietää parini että pääsisin suunnittelemaan! Mieleen tuli kuitenkin paljon sellaisia asioita minusta, joita en ilmoittautuessa maininnut. Minut saa ilahtumaan resepteillä ja muutenkin ruoanlaittoon liittyvillä jutuilla.. Matkailua tosiaan opiskelen ja ja ja.. Nyt ne jutut katosivat päästä kaikki. No, ehkä SNYni sitten kuitenkin tietää juuri oikeat tavat ilahduttaa. :)

SNY

Tällaista tänä keväänä. Odotan innolla!

Mukaan ehtii 20.1. mennessä ilmoittautumalla.

Viimeisiä lomapäiviä

Eilen bloggaajaan ei iskenyt laiskuus, vaan yksinkertaisesti päivä meni niin viipottaessa että tarinoinnille ei ollut aikaa. Kuitenkin, pakkasentaltuttamiskeinoja täällä on tällä viikolla ollut ruoanlaitto, tikuttelu, ajanvietto tyttöjen kanssa ja kinastelu Koemaistajan kanssa. :) Muutama päivä lomaa olisi jäljellä, ja tiistaina palaan taas matkailuopintojen pariin.















Suuri Käsityö toi torstaina piristystä kaikkein kovimpaan pakkaseen, mutta lehti oli sinänsä kyllä vähän pettymys. Kaipailen neulekolumnia, ja jotenkin.. siinä ei vain ollut mitään. Punainen pitkä neuletakki oli ihan ok, mutta ei niin kiva, että sen tekemistä olisin aivan innoissani alannut suunnitella. Lehden kansikin oli muuten aivan kopio viime tammikuun kannesta! Toivottavasti helmikuussa on enemmän kivaa minulle. :)

Viimeisten parin päivän aikana olen selannut läpi puolen metrin pinon Suuri Käsityö- ja Novita-lehtiä neulehupparin toivossa. Ommeltu versiokin kävisi, mutta miten voi olla, että ensinnäkään noissa ei ollut niitä kuin muutama, ja toisekseen, ne harvat jotka lehteen olivat päässeet, olivat hirveitä!? Haluan ihan tavallisen hupparin.. Ja siksi olikin mukavaa, että Novitan sivuilta tulevan lehden satoa kurkkiessa, siellä oli tällainen. Tosin miesten omassa on kivemmat värit.















Tuplalapaset! Ei ne mitkään kauniit ole, mutta yritystä löytyy. Ohjetta en katsellut mistään, vaan muistelin niitä mitä olen joskus tehnyt ja osittain sävelsin omasta päästä. Turhauttaa, kun niitä on vain jotakuinkin hidas tehdä, ja pieniä virheitä on havaittavissa, mutta ainakin niistä tulee lämpöiset.. Ehtisivät vain täksi talveksi, sillä puikoille pääsi nyt myös jotain muuta...

Harmaata Rose Mohairia useampi kerä, suunnitelmissa hupullinen liivi.. Saa nähdä, tuleeko taas tyynynpäällinen, edellisestä tunikantapaisesta nimittäin ihan oikeasti tuli sopiva sohvatyynylle, saumat on vain ompelematta.. ;D Pitää kuvata se vähän paremmalla valolla. Ei siinä mitään, tyynynä se on ihan kiva!

Sari Kukkakaupan kulmalta kävi tuomassa vähän eloa arkeen ! =) Ja pääsi toteamaan että kun neulebloggaajan kotiin saapuu, pääsee sen jälkeen neuleita blogiin päivittelemään.. Suloisenmuhkea kauluri valmistui tosi nopeasti ja hiukois tehä semmonen kans.. Kuvaa ei valitettavasti ole, ehkä Sari sellaisen päivittelee jonain päivänä?

Nyt hetkeksi pyöröpuikkojen pariin ja jalka kaupan oven väliin ennenkuin menee kiinni! =)

-27,5

Vanha rouva tietää miten viettää aikaa laadukkaasti kun ulkona on sille liian kylmä.















Omasta ajanvietosta enemmän huomenna. Sekin on taistelua pakkasia vastaan. :)

hups

Ensin oli näitä. Paljon näitä.














Kunnes sain päähänpiston tehdä jämänöttösistä isoäidinneliöitä ja nyt on näitä. Ei vielä montaa, mutta hitaasti ja varmasti..














Kaupassa iski kauhea himo. Että nuo värithän sopisivat JUURI siihen jämäpeittoon/tyynynpäälliseen/mikä ikinä siitä tuleekin (riippuu montako palaa jaksan tehdä =) Ja yksivärisiähän palat ovat siksi, että olisi mahdollisimman vähän lankoja pääteltävänä.) Tähän kohtaan kuuluu siis tuo HUPS. Ostin uusia keriä jämälankatyötä varten? Loistava esitys!














Ongelmaan piti keksiä ratkaisu.














Neljän leffan pituinen die hard-maraton ja täykkärien bonusmateriaali tukivat ongelmanratkaisuani. Kaksi iltaa ja sukat ovat valmiit, (lanka siis 7 veikka, puikot 4 puiset rakkauteni, ja koko n 39 naiselle.) ja uudet kerät teknisesti katsoen korkattu jämäkeriksi. Kuva ei tee sukkien väreille yhtään oikeutta, oikeasti ovat lämpöisemmän väriset.. Ja jalkaterän raidoissa on pientä "kirjoneule"yritelmää. phahhah.














Nyt leffojen ja puikkojen pariin. Tai koukun, jospa nyt noita _jämä_keriä alkaisin tuhoamaan.... ;) Minullapa onkin "uusi" hieno pinkki valovirkkuukoukku, jota en ole muistanut esitellä! Ehkä ensi kerralla.