Bloggaajaa laiskottaa :)

Bloggaustahtiani moitittiin, muidenkin kuin itseni toimesta, joten täytynee tehdä parannus. Päivät vaan kuluu - aika ennen joulua meni niin kiireisenä joululahjojen teon kanssa, että ei puhettakaan mistään koneella istumisesta. Ja aika jälkeen joulun taas on mennyt viipottaessa oman ja Koemaistajan kodin väliä ja vähän muuallakin, ja nyt sitten kipeänä kotona sohvan pohjalla. Kroppa otti aikalisän. :)


















Meidän joulu. Aattoaamuna tämmöinen koristi olohuonetta, ja onhan se kuusi itseasiassa siellä vieläkin. Pakettien kääreet ovat vain lähteneet ja lahjat kadonneet oikeille omistajilleen. :)

















Minun paketeistani paljastui mm. tällaista. Toivelistoilla oli hyödyllistä tavaraa, jota voi sitten oman kodin löytyessä alkaa käyttää. Tottakai sain myös pientä luksusta, esimerkiksi rannekorun. Eihän kaikki vaan voi olla hyödyllistä. ;) Yksi suosikkilahjoistani oli ehdottomasti tuo sähkövatkain, olen jo monta vuotta halunnut oman ja nyt sen sain! Odottaa pääsyä tositoimiin.. Kaikenkaikkiaan sain ihania paketteja. Marimekon pussi sisältää muutamia lahjakortteja, ja piipahdettiinkin jo alennusmyynneissä sunnuntaina, mutta ei tarttunut mitään mukaan. Ehtiihän ne käyttää, Vero Modankin kortti oli voimassa 5 vuotta ?!














Aattoaamun tapahtumia. Tultiin joulupuurolta kotiin ja kissat istuivat pöydällä, kukka kaadettuna. Noista kahdesta ei oikein tiedä ikinä, eivät vieläkään ole mitään ylimpiä ystävyksiä vaikka saattavat vahingossa vierekkäin nukkuakin. Sampolla on muuten joku laatikkofetissi, tuossa se nököttää kirsikkalaatikossa. :)


















Se kasvaa vielä.. ;) Kuvassa myös Haasteren-palapeli, joka meillä on nyt pienoisena projektina..:)


















Tässä näette tulevan huippukiekkoilijan ensimmäiset luistelut.. ;) Kuvassa Melkein-Kummipoika, eli Koemaistajan kummilapsi. Sai joulupukilta luistimet, ja tässä on siis ensimmäistä kertaa luistimilla, viime talvena kokeiltiin jäätä jo kengillä. Kun avasi joululahjaansa ja näki siellä luistimet "voi ei tällaaset!"














Tällaisia meni joulupaketteihin, yllä lapaset siitä joskus ostetusta hopeanhohtoisesta Korallista ja kämmekkäät Huopasesta. Alla Novitan Anni-langasta tehdyt lahjasukat äidille.














Siinä siis pientä joulukatsausta.. Nyt on puikoilla kauluria, ja Täydelliset naiset 4.kausikin alkaa olla lopuillaan, saa nähdä mitä sitä seuraavaksi keksii. Suunnitelmissa oli aloittaa heti tammikuusta jotain isompaa neuletta itselle, tässä kun on viimeiset 2 kk tikutettu vain pieniä töitä. Ehdotuksia? :)

Koemaistajan kanssa on muuten väitelty useampaan otteeseen, onko silmukat puikolla vai puikossa. Luonnollisesti ne ovat puikolla, eikö? ;D Tämä on taas jotain miesten logiikkaa...

Pala palalta...

Lauantaiaamuna klo 6.15 näytti tältä. Lunta lunta! Pieni ärhäkkä corolla luimisteli ja suti töihin mennessä kinoksissa niin kipakasti että heikompaa olisi hirvittänyt. Ihanaa kun tulee talvi! On niin paljon valoisampaa, ja aamulla kivempi lähteä kouluun tai töihin. Ja raikas ilma on paljon kivempi, kuin tuo mudantuoksu mikä tuolla nyt vallitsee. Saisi tulla lumi takaisin..














Vuosi siihen meni! Kaj Stenvallin "Kenen siirto" valmistui eilen, ollaan sitä Koemaistajan kanssa vuosi pakerrettu kasaan. Viimesen viikon aikana saatiin siihen uutta intoa, kun toin Helsingistä meille uuden palapelin, siinä onkin sitten taas sama 1000 palaa mutta luulisin että tulee nopeammin valmiiksi. Kyseessä on Jan Van Haasterenin palapeli, jossa on yhteen kuvaan tungettu niin paljon asiaa, ettei laskea pysty. Meillä on tämä Departure Hall.














Tässä nyt se koko hempeilysetti. Lankaa jäi niin paljon, vaikka tekisi vielä ihan toisetkin lapaset molemmille, mutta saa nyt nähdä.


















Nämä ovat minulta ensimmäiset Lapaskuuhun kirjattavat rasat. Lanka oli Regian Soffya, jonka joskus heräteostoksena mukaani nappasin, ja toteanpa vaan että ei ikinä enää. Nuhaisen hengitystiet menivät entisestään tukkoon, kun lanka pölisi ja pienenpienet hahtuvat tarttuivat ihoon, vaatteisiin ja sohvaan. Keuhkot on varmaan sisältä vaaleanpunamustat... Valmiissa lapasissa ei sitten moitittavaa oikeastaan ole, muutakuin se, että ne eivät ole vielä päättäneet minne mennä!

Tämä viikko kulunee taas koulun ja koulutöiden merkeissä, ärräpaitaa ei tällä tietoa pueta päälle. Mistä tulikin mieleeni, että sijaisuus yläasteella oli aika hilpeä kokemus, johon kuului mm. puutteellinen ohjeistus, ja köksänryhmän tyylikkäät huijausyritykset; puoli ryhmää istuu pöydässään soppa valmiina lautasella kun toiset kaksi ihmistä vasta ottavat leipiä uunista ja laittavat rahkaa astioihin "kyllä me on saatu alottaa heti kun oma osa on valmis...", suurilla sijaisen valtuuksilla käskin odottaa omaa ryhmäänsä. Vaikka olisivat ennen saaneet vaikka kiivetä seinille, kyllä ainakin mun mielestä pitää odottaa että edes oma pöytäryhmä on valmis?!

Olihan se aika erilaista meininkiä verrattuna amk:n keittiötunteihin, onneksi... ;)