Lähdin viikonlopun viettoon Pohjanmaalle, ja kunnon raggarina skippasin visuaalisen suunnittelun ja neulonnan luennot.. hyi minua. Pieni hengähdystauko ennen kolmen viikon viimeistä puristusta tulee kyllä ainaki itselle tarpeeseen, sen verran vähiin käyvät yöunet töiden ja koulun lomassa. Ja tekeehän tää ihan mielellekin hyvää päästä vähän "väljemmille" vesille. :)
Koska kameran piuha on Helsingin-kodissa, tulee vähän kuvatonta postausta. Olisin halunnut väläytellä kuvia valmiista matosta, mutta ne sitten ensi kertaan. Sen sijaan voin kertoa vähän jotain yleistä tuosta koulutuksesta, ja löpistä syksystä siinä sivussa.
Syksy on mennyt ihan valtavaa vauhtia. Ensimmäisiä, todella suuritöisiäkin kursseja on päättynyt ja siirtynyt arviointiin, ja opintopisteitä on ropissut tilille komeat seitsemän. Ennen joulua niitä on tulossa aika paljon lisää, toivottavasti ainakin. :) Kursseja on ollut nyt mm...
- tieteellinen kirjoittaminen
- - lähdeviittauksia yms peruskauraa, kurssi olisi ollut ehkä tarpeellisempi lähempänä kandintutkielmaa
- visuaalinen suunnittelu
- - paljon asiaa väriopista ja sommittelusta, kuviksen puolella mennään aika paljon. Hauskaa! Vaikka työtä kurssilla onkin paljon.
- ompelun työvälineet, työtilat ja tekniikat
- - saumojen, halkioiden, vetoketjujen yms ompelua, myöskin aika työteliäs kurssi
- kankaankudonta
- - tutustuttiin perusteisiin, ja päästiin omaa kudotatyötä suunnittelemaan, tykkäsin tosi paljon!
- kehitys- ja oppimispsykologia
- - kurssin suoritus meinasi tuottaa ongelmia, sillä tenttikirjan halusi 400 muutakin kurssilaista ja kirjastoissa kirjoja näkyi kirjoja olevan alle sata. Kirja löytyi kuitenki kotikunnan kirjastosta, ja ensimmäinen (ja tähän mennessä ainoa) kirjatentti meni kunnialla läpi.
- johdatus käsityötieteeseen
- - kurssi jäi vähän epämääräiseksi, mutta ohi on sekin. Jotain puhetta luovuudesta jne, meni ehkä vähän aiheen vierestä tämä kurssi..
- opettajuus ja taidon oppimisen perusteet
- - alkanut juuri, ja vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Kurssikirjojen saatavuus vaan vähän taas hankalaa.
- tekstiilimateriaalien määrittäminen ja testaus
- - polttokokeita ja mikroskopointia
- neulonta ja virkkaus
- - kivaa kivaa! tilkkujen neulomista, perussilmukoita, eri tavoilla luomista, ja vasenkätistä neulontaa. (Onko joku kokeillut?) myös kirjoneulelapasten teko ja neulekoneella oman neuleen suunnittelu. Kurssista saa vain 3 opintopistettä, jatkuu koko ensi kevään.
Keväällä olisi sitten tiedossa mm. kankaanpainantaa ja värjäystä, kirjontaa, kaavoitusta ja orientoiva harjoittelu. Vähän tuntuu välillä hullulta tuo opintopisteiden jakaminen, sillä joistakin työläistä kursseista saattaa saada pisteitä saman verran kuin vaan muutaman luennon kursseista. Samaten ihmetyttää arviointi; ompelut arvioidaan joko hyväksyttynä tai hylättynä, kun taas johdatus käsityötieteeseen arvioidaan perusasteikolla. Koko kurssissa ei ole paljon mitään, mitä opettaja voisi arvioida.. Mutta tällaiset pienet epäkohdat unohtuvat tässä hyvin tiivistahtisessa elämässä!
Oon kyllä tykännyt koulusta hurjasti, ja vaikka sanotaan että ensimmäinen vuosi on rankin, ainakaan tähän mennessä se yksinään ei ole tuntunut niin kamalan vaikealta kuitenkaan. Työt tuovat siihen oman lisänsä.. Kiitos opintotukijärjestelmän, töissä on käytävä jos vuokran meinaan maksaa( sillä opintotuki ei riitä edes siihen ), ja jollain vielä elääkin. Lisäksi saa vielä kikkailla sen kanssa, meneekö tulot rajan yli, jolloin opintotuki pitää palauttaa. Todella toimivaa rankaista niitä jotka haluavat opiskelun ohella tehdä vielä vähän töitäkin..
Jos muuten yliopisto-opinnoista käsitys on se, että istutaan vain silloin tällöin luennoilla ja luetaan kirjoja, tulevat kässänmaikat eivät tällaista akateemista elämää vietä. Useimmiten meillä on ihan täysiä luento- ja harjoituskurssipäiviä, kai ne on jotain historian N. vuoden opiskelijoita joista tuo outo mielikuva on lähtöisin.. :)
Tähän päättyy tämä paatos. Pienen viikonloppulomani aikana kuvaan valmistuneita neuleita (myös kivalle, Koemaistajan suvun uusimmalle tulokkaalle on neuleita tikuteltu) ja ensi viikolla sitten kuvia tiedossa. Myös matosta! :)
Terkkuja Sampolta! Hauska kissa haluaa edelleen valjaissa ulos, vaikka pakkasta on ja nenä punottaa. Nyt reissut vaaan ovat lyhentyneet ja kissa pyrkii jo omatoimisesti sisään. Olisi kiva pitää lemmikkiä täällä Helsingin-kodissakin, mutta aika epärealistinen haave se nyt on tässä kämpässä, muun muassa. 
