maanantaina, marraskuuta 28

Pienet joulumyyjäiset

Olin Uudella Ylioppilastalolla Pienissä joulumyyjäisissä eilen. Jaon pöydän Villojen Valtakunnan Sinin kanssa, ja paljonhan siinä oli tavaraa.. Itse asiassa tässä vaiheessa kuvaa pöytä ei ole edes vielä valmis, koska allekirjoittanut ei ollut vielä päätellyt kaikkea myytäväänsä. :)

Mulla oli myynnissä valokehyksiä, sisustuspaloja (huovutettuja palapelinalasia), huovutettuja istuinalusia, ja heijastimia. Eihän nuo nyt mikään rahasampo ollut, mutta ihan kivasti meni.. Vaikka sainkin kantaa kotiin melkein kaiken takaisin. Ensi vuodelle muistiin; pieniä juttuja menee! Heijastinkukat olivat ainakin meidän pöydän hitti.
Mun tekemät näyttivät tältä. Harmi vaan että mulla oli myytävänä näitä vain vähän.. Ensi vuonna voinee sitten keskittyä vain muutamaan juttuun. :)

--


sunnuntaina, marraskuuta 27

Jatkoa edelliseen

"Kato äiti! Sillä aikaa kun sä bailasit, mä ahkeroin! Mä neuloin sun jutut valmiiksi!"

--

Oonko mä oikeesti niin tyhmä että jätin sen pahvilaatikon ensimmäisen raatelukerran jälkeen vielä lattialle? Ilmeisesti. Noita oli mukava siivoilla kun yön tunteina kotiuduin pikkujouluista.

Huomenna asiaa myyjäisistä, nyt alan katsoa kun tähdet tanssii! :)

perjantaina, marraskuuta 25

Koiranomistajan riemunhetkiä!


"Kato äiti! Mä löysin sulle lankaa sillä aikaa ku olit töis!"

sunnuntaina, marraskuuta 20

Pakkasaamu


Monena aamuna oon harmitellut ettei ole kameraa mukana. Ollaan Nastan kanssa Pohjanmaan turvassa ja täällä aamu onkin erilainen kuin Lauttasaaren rannoilla. Nätti se on sielläkin, ja pitää kamera ottaa mukaan siis myös toiste. Tänään oli kirpeää ja kaunista.


Nasta on Punaasen kissun kans jo kaveria. Terapiaeläimet. Sampon kanssa saa olla tarkkana vielä, ja se onkin nyt saanut lisänimen "Vihaanen kissu".. Huomenna olisi tarkoitus lähteä Ylistaron kehräämöstä ostamaan villaa. Jotta saisi tehtyä jotain myyjäisiin. Oon päässyt täällä nikkaroimaankin, toivottavasti ehdin tehdä valmiiksi asti niin päätyy sitten blogiinkin!


Auringonpaistetta kesti vain hetken. Näyttää lumipilviltä, voi tulisipa lunta! Nyt on teekupillinen juotuna, ja Nastalla jo aamupäikkärien aika. Voisi lähteä kangaspuiden tai sukkakutimen pariin.. Tai niiden nikkaroitujen juttujen. Tai ompelemaan. Paljon on projekteja kesken.. Miksei mikään valmistu?!

Tiedän, kysymys johon vastasin juuri itse. Jospa tekisi hommat kerralla loppuun ja aloittaisi vasta sitten uutta. :D

keskiviikkona, marraskuuta 16

Lisää romua...

Kävin viikonloppuna Messukeskuksessa, jossa oli meneillään mm. Kädentaito- ja Lemmikkimessut. Itse messuilta mulla ei oo kuvia, koska Messukeskuksen hämärässä tunnelmassa ei oo kyllä oikein mitään kuvattavaa. Messuista sen sijaan tykkäsin kuitenkin.

Oon ihan messuihminen. Tosin oon huomannut, ettei mun kannattaisi lähteä niille ollenkaan koska rahaa menee aina liikaa, vaikkei muka ostaisi mitään.

Nyt törmäsin Novitan pisteessä ihan hyviin tarjouksiin - Crystalista mulla on projekti kesken ja lanka loppu, sitä sai 2 kerää kympillä. Puroja oli 5 kpl / 10 e, niistä on nyt tuloillaan tossut. Hassua muuten, paljon käsitöitä on tekeillä mutta vuodenajasta ja lähestyvästä joulusta johtuen niitä ei voi blogata vielä ollenkaan. Ja villi veikkaus, että joulun jälkeen ei enää muista!
Mukaan lähti myös kaksi hauskaa helmiputkiloa, ja hamppunarua. Käpykranssin sai tehdä ilmaiseksi jonkin lehden pisteessä. Tykkään noista työpajajutuista messuilla, kun pääsee kokeilemaan. Helsingissä oli tarjolla myös dreijauspaja, tosin en tiedä oliko se vain lapsille tarkoitettu koska en siinä aikuisia nähnyt ollenkaan. Näytti hauskalta!

Kasvatin kässäkirjastoakin, ja tilasin Jujusta huovutuskirjan. Tuon lisäksi tänne on kotiutunut Anna-Karoliina Tetrin "Huovutus"-kirja ja matkalla minulle on myös Huopakirja (Mikkelä - Mentu - Paakkunainen). Turha kai mainita enää, mihin oon hurahtanut. :)

Voisi joskus tehdä postauksen tuosta kirjahyllystä. Tai sen sisällöstä, hyllystä ei ole paljon kerrottavaa. ;) Musta olis myös mukava kuulla, millaisia kirjoja teillä blogia lukevilla on kässäkirjastossa! Oisko kirjainventaarion aika? :)

Oon ainakin ihan mahdoton, mitä kässäkirjoihin tulee. Ottaisin kotiin kaikki. :) Nyt haaveilen siitä Joulupallot-kirjasta, vaikka epäilen että koskaan tulisin yhtään palloa neulomaan. Perustelen kirjahankintoja itselleni sillä että on hyvä olla paljon materiaalia josta ammentaa ideoita sitten oikeassa työssä. Eikä mun mielestä oo ihan ontuva perustelu. Sillä on vaan voinut perustella vähän turhan monta hankintaa taas viime aikoina, ja kukkaro ei kiitä. :D

perjantaina, marraskuuta 11

Silppua

Ensin oli vain kasa huopasilppua, joka jäi aiemmista töistä - ne paljastan kunhan kaikki myyjäisiin menevä on kasassa. :)

Sen jälkeen oli valtavasti pääteltäviä langanpäitä. Huuuh...


Sitten oli kasa kukkia!

Älkää kysykö mitä nistä tulee, koska en oo ihan vielä varma. Jotain myyjäisiin, luulisin.

--

Harjoittelu päättyi tänään, ja nyt oli kerrankin aikaa tehdä jotain omaa. Oli kyllä hyvä kolmiviikkoinen, sain olla Viikin norssissa hyvässä ohjauksessa, ja pitää kivoille ja äärimmäisen opettavaisille ryhmille tuntia. Sain opetettavakseni haastavan seiskojen ryhmän, ja ekat 2 x 75 min oli ihan hirveää sirkusta, jolloin purin hammasta aja pidättelin itkuakin. Toiset tunnit oli jo vähän helpommat, enää ekat 30 minuuttia oli silkkaa sekoilua. Tuntia seuranneet harjoittelijakaverit sanoivat tunnin jälkeen, että heidän teki mieli nousta ylös ja kiljua ryhmälle. Mietittiin jälkeenpäin että sillä ois kyllä saanut itsensä välituntikeskusteluihin, "ei se meiän ope mut se sen kaveri .... !!"

Harjoittelussa oli siis tosi kivaa ja oon ihan yllättyny myös omasta jaksamisesta, ja siitä miten jaksoin siihen panostaa. Vaikka oon rankassa elämänvaiheessa, oon ehkä sitten oikealla alalla edes, koska se auttaa vähän jaksamaan. Ja ainiin!! Pääsin lukemaan bilsaa sivuaineena!! Eli Viikistä mut löytää tulevaisuudessakin. :)

maanantaina, marraskuuta 7

Pienet joulumyyjäiset

Tuonne vaan, mäkin meen sinne! Siellä on muitakin! Tapahtuma myös Facebookissa!

lauantaina, marraskuuta 5

Syy sytyttää kynttilä tänään.

Syy, jota en koskaan uskonut tulevan. Ikävä. <3

maanantaina, lokakuuta 31

Soon syssy ny!

Ei ole enää montaa lehteä. Junailtiin Nastan kanssa viikonloppuna Pohjanmaalle ja siellä ei ollut yhtään. Käytiin nyt vähän ihastelemassa näitä viimeisiä..

Mertakin ihmeteltiin, välimatkan päästä vielä tosin.

Sylivauva.

"Ai sä haluat kuvan mun naamasta? Okei!"

:P

"kato mä söin hiekkaa lällällää!"

__

Kässäpostauskin tulee jossain vaiheessa. Nyt on menossa jämälankojen tuhoaminen, ja sukiksi menevät niin siinä nyt ei kauheasti kuvattavaa ole. Olen harjoittelussa myös Viikin norssissa, ja pidän muutaman oppitunnin, eiköhän niiltä jotain materiaalia liikene.. :)

sunnuntaina, lokakuuta 23

Nastaa!


Hymyä!

Viikko sitten Lauttasaareen kotiutui terapiakoiraksi pieni Nasta. Terapiaa se on totta totisesti tarjonnut, mm. nauruterapian muodossa kun kerran kotiin palatessani löysin kakan keittiön seinästä. Se oli vähän hämmentävä kokemus ja pisti miettimään, mihin olen oikein ryhtynytkään. :D


Karvakakara tarvitsi myös takin, enkä halunnut ostaa takkia pentuajalle muutamaa käyttökertaa varten. Tikkasin itse eurokankaan ulkoilukangas- ja fleecepalalaarilöydöt yhteen, tein ikean puuvillasta kanttinauhat ja lisäsin vähän tarraa. Ja hyvä takki tuli, juuri sopivasti viime viikon myrskyille.

Välillä pentu raahailee ulkona itseään kolme kertaa isompia keppejä. Ja luulisi jo viikon aikana käyneen selväksi miltä lehdet maistuvat mutta aina niitä vaan pitää natustaa. Uusia tuttuja ollaan myös saatu roppakaupalla, meinaa ihan järkyttää tämä koiraihmisten sosiaalisuus!?


Välillä täytyy kaikki lelut heitellä ulos kopasta jotta mahtuu sinne itse nukkumaan. :)

__

Myös muuta uutta kotiutui tähän huusholliin viime viikolla. Ekat wollmeiset! Osuin sattumalta päivitykseen.. ja tietäähän sen miten siinä käy. :)


sunnuntaina, lokakuuta 16

Tänään

Tänään mallailin paikkaa pedille.


Tänään järjestin lelut laatikkoon.


Tänään päätin paikan ruokakipoille.


Tänään otin viimeisetkin tavarat esiin.


Tänään tänne muuttaa Nasta. 2 kuukautta villiä westie-energiaa.

Tänään oon vähän vähemmän yksin.

:)

--

Blogin ulkoasu on muuten vähän under construction vielä. Pitää katsoa saisiko pentukuvista jotain irti. ;)

maanantaina, lokakuuta 3

Uni

Olet uneni kaunein ja suloisin


Niin totta ja harhaa vain kuitenkin


Olet uneni kaunein, mutt' etäisin


Haave herkin ja haavoittuvin.

---

Uni-shaali
Teeteen Cacao-lenkkialpakka, vaaleanharmaa ja valkoinen
Langanmenekki 183 g
Sidos palttina
Koko 55 x 145 cm + hapsut
Nyt vielä karstaamaton, saa nähdä karstaanko.
Ihana.

Ensimmäinen kudontakokemus omilla pöytäpuilla, ja saavat jäädä taloon. Pitää vain löytyä tarpeeksi korkea penkki, ettei niskat jumiudu enää toiste pitkälle yöhän jatkuvan kutomisen seurauksena. :)

tiistaina, syyskuuta 20

Kudontaa

Vietin viikonlopun kotikodissa, mm. Koemaistajan siskon häissä. Ilma oli kaunis, morsiuspari onnellinen ja juhlat hyvät. Päivä oli vaan rankempi kuin osasin edes kuvitella, mutta jälleen on yksi harppaus otettu eteenpäin.

Pääsin myös kangaspuiden kimppuun, ja niiden kanssa menikin yömyöhälle parinakin iltana. Pitipä sitä venyttää myös Helsinkiinpaluuta päivällä, jotta sain lisää kudonta-aikaa. Voin sanoa, että niisiminen on oivaa terapiaa, siinä kun ei voi taas keskittyä mihinkään muuhun.. Välillä taisi ajatus lipsua, päätellen kahdesta niisintävirheestä.

Laadunvalvojat oli tietysti duunissa.


Sampo täpäkkänä, niisinnästä oli tässä vaiheessa valmiina 1/4.


Alkusolmujen kireyden tsekkaus.


Kestääkö loimi kissan painon?


Reiska käytti loimea päivänvarjona. Näin unisen kaverin löysin kun maanantaina tulin aloittamaan kutomista.


Ei siinä kolinassa voinut nukkua, sen sijaan kaidekoukkuun teroitettiin hampaat ja ihmeteltiin, aukeaako viriö tarpeeksi suurelle.


Ei tarvi mitään karstaa, Reiska hoitaa.


Ei siitä pinnasta ihan tasaista tule mutta onko sen nyt niin väliksikään. Tekemisen ilo on tärkein!

Valmiina on jo yli 30 cm, enkä malta odottaa että pääsen taas tuon kimppuun kun seuraavan kerran matkaan Pohjanmaalle (tiedossa myös Seinäjoen käsityömessut) parin viikon päästä. Vähän jännittää, miten kissat ovat työtäni edistäneet... :)

---

Surullinen neuletakki on solkia ja ehkä muutamaa koristetta vailla. Huhhei!

torstaina, syyskuuta 15

UFO


Pengoin aamulla yllättävän vapaapäivän (eli työt jatkuukin vasta ensi viikolla) kunniaksi lankalaatikkoa, aikomuksena tehdä lapaset. Vastaan tuli kuitenkin tämä viime joululomalla aloitettu maksikaulahuivi, ja vilkaisu ikkunasta vahvisti päätöksen tehdä tuo ufo samantien loppuun. Tuuli riepotti puita, ja parvekkeen ovesta vetää niin että tukka hulmuaa.


Huivi on aloitettu luomalla silmukat ihan mututuntumalla, ja vasta päättelyn jälkeen huomasinkin, miten pitkä se on. Rinkulalla on mittaa varmaan kaksi ja puoli metriä. Jotain merkittävää tapahtui siinä vaiheessa kun aloin neulomaan pyörönä tuota, sillä se kiepsahti ympäri ja se oli ehkä yksi syy miksi se ufoutui. Valmiissa huivissa tuo ei haittaa kun se kuitenkin kieputetaan kaulaan miten sattuu.

Nyt olen valmis syysmyrskyjä varten, antaa tulla vaan. Tätä tyttöä ei mitkä tahansa tuulet muutenkaan enää horjuta!


Tätä sen sijaan horjutti. Ainoa parvekkeella kasvanut gladiolukseni muuttui eilen leikkokukaksi, kun merituuli antoi sille kyytiä. Istutin mielestäni keväällä keltaisia ja vaaleanpunaisia sipuleita.. Kukkia tuli lopulta vain yksi, jossa olikin molemmat värit. Mielenkiintoista. :)

--

Piakkoin ehkä asiaa hyvin surullisesta neuleesta, nimittäin neulekoneella kurssityönä tehtävästä paidasta. Opettaja ei ole huolinut neuletta arviointiin esimerkiksi "saumojen huonon laadun" perusteella, joten jännitän kovasti mitä se sanoo, kun huomaa omassani olevan kahden eri värierän lankaa.. Neuleen oli määrä olla valmis jo keväällä, mutta viimeinen palautuspäivä oli syyskuun alussa. Sain kuitenkin olosuhteista johtuen lisäaikaa syyskuun loppuun, vaikkakin todettiin että "tässä ei arvioida elämäntilannettasi vaan kykyä suoriutua annetusta tehtävästä". Nyt deadline siis lähestyy ja enää puuttuu toinen hiha ja kaulus. Päätin että minun hyvin epätäydellinen nuttuni, joka todennäköisesti päätyy palvelemaan korkeintaan roskienvientireissulla ja lämmikkeenä tässä viluisessa kämpässä, saa luvan kelvata sellaisenaan. Laitan kuvia pian !

tiistaina, syyskuuta 13

Palloja

Vierivä kivi ei sammaloidu, sanovat. Niinpä oon panostanut tällaisiin pyöreisiin muotoihin viime aikoina, pysyäkseni liikkeellä. Viikon sisällä 7 vyyhtiä lankaa ja samaiset 7 vyyhtiä matonkuteita ovat muuttuneet keriksi.

Käsityömessuilta käytiin äidin kanssa hakemassa inspiraatiota ja materiaalivarastojen täytettä. Äitikin, joka ei useaan vuoteen ole puikkoihin tarttunut, neuloo tänä syksynä ainakin 4 huivia. ;)

Mukaan itselle lähti turkoosi vyyhti Cascade 220 Heathersia, josta tulee (joskus) pipo. Violehtin/aniliinin sävyinen kerä sisältää kaksi vyyhtiä Cascade Alpaca Lacea, jotka äiti haluaa takaisin huiviksi muotoutuneena. Matonkuteesta tulee mm. virkattuja koreja tuotesuunnittelu/sisustus-kurssille, ja matonkudetta lähti vanhempien mukana kohti Pohjanmaata useampi kerä. Mattoja tulee niistä, katsotaan miten pöytäpuilla onnistuu!


Teeteen Cacao-kerät ovat pieniä, koska ne on tänään muuttaneet muotonsa loimeksi shaalia varten. Tein jopa suunnitelmankin pahville, olen yllättynyt omasta toiminnastani... Tämän aion niisiä ja vetää tukille viikonloppuna. Jos ehtisin vaikka kutomaankin. :)


Terapiakissanani muutaman päivän maukunut Kasper halusi kuvaan. Noista kuteista tulee yksi matto, punasävyisiä kuteita on toiseen.

Kudontakärpänen on selvästi purrut. Ideoita tuntuu muutenkin olevan.. Kun olisi vaan joku joka toteuttaisi kaiken.

Eilen tuli 6 viikkoa rakkaan poismenosta.. Liian lyhyt aika ymmärtää vieläkään tätä asiaa. Kuitenkin yli neljän vuoden yhteinen taival.. Ja yhtäkkiä toista ei vaan ole, kun päätti lähteä pois. Tiesikö, miten minun käy? Selviänkö? Pakko kai se on.

Opiskelu on kuitenkin nyt vähän vienyt ajatuksia pois. Harmittaa vaan, että meillä alkoi vaan "tylsiä" kursseja; luentoja luentojen perään. Tuotesuunnittelun kurssilla valmistetaan sisustustuotesarja, ja se onkin ainoa toiminnallinen kurssi tähän syksyyn. Kolmen viikon harjoittelusta nyt luulisi äksöniä löytyvän, mutta eipä sielläkään itse käsillä tehdä mitään. Hullua että ensimmäisenä opiskeluvuonna meidät liiskataan kaiken työmäärän alle ja toisena vuonna lukujärjestys kolisee tyhjyyttään. Pientä viilaamista kaivattaisiin jälleen..

Huomenna palailen myös töihin, saa nähdä miten paljon kassan takana tulee sekoiltua. Ensi viikolla mulla on toivottavasti kerrottavana mukavia vuokraheppauutisia, pitäkää peukkuja. :) Heppaterapia on parasta.