Käsin, muttei käsitöitä

Aika on kulunut ihan kaiken muun kuin käsitöiden parissa. Oon yrittänyt jotain sukkaa vääntää, mutta siitäkään ei tunnu tulevan enää mitään. Ensimmäinen on valmis, pari sille olisi ihan kiva. Epäilen, saanko ikinä aikaiseksi.

Jotenkin ei edes haittaa. :)

Oon koulusta pitänyt vähän "luovaa taukoa" ja päätin että ens periodissa sitten taas olen reipas. Helmikuu on mennyt lähinnä ulkoillen ja nukkuen, ja töissä. Ystävänpäiväksi pääsin myös harjoittelemaan kimppujen tekoa, ja sen jälkeen olen myös muutamia kukkasia käsissäni pyöritellyt. Joku lienee mun tekemän kimpun jo ostanutkin. :)

Tuo on kyllä kivaa hommaa, oikeasti. Olen saanut olla hyvässä opissa, ja minulle on kirjaimellisesti kädestä pitäen näytetty miten homman kuuluu toimia. Opittavaa on valtavasti, ja se tuntuu vaan mukavalta!

Sydämellistä

Tein ystävänpäiväkortit jo reilu kuukausi sitten kun iski yllättävä inspis. Muutama kortti lähti matkaan, ja tämännäköisiä olivat. :)

Puoli vuotta

Puoli vuotta on nyt eletty erilaista elämää. Ikävä tuota miestä on, ei siitä mihinkään pääse. Mutta jaloillani olen, ja eteenpäin menossa. Oon vakuuttunut siitä, että elämällä on tarjota mulle vielä hyviä asioita, ja tätä sisuuntunutta naista on enää hankala lannistaa. :)

Kangaskaapista vaatekaappiin

Päätin tarttua pussukkaan, joka on marinoitunut kangaskaapissa jo jonkun aikaa, veikkaisin puolta vuotta. Ostin tarvikkeet huppariin alunperin tietty kaava mielessäni, ja pussista löytyi vetoketjukin. En jaksanut kuitenkaan alkaa ohjeiden kanssa söhläämään vaan annoin palaa vaan.

Piirsin kaavat summamutikassa, hyväksi havaittua hupparia mukaillen. Tykkäsin sen hupusta, jossa kaulus nousee vähän korkeammaksi, ja päätinkin nyt käyttää sitä samaa tässä omassa. Hupun sisus on erivärinen ja näkyy käytössä ihan hyvin.

Ruskea kangas on keskivahvaa collegea ja vihreä trikoota. Helmassa on resoriputkea, jonka laitoin ihan koko leveydeltä; tänne on suotu tuota takapuolta sen verran etten kestä paitoja joita saa aina kiskoa takaisin alas kainaloista. Lisäsin myös alkuperäiseen huppariin mittaa vajaa kymmenen senttiä. Lyhyen koelenkkeilyn jälkeen räpellys tuntuu ihan käyttökelpoiselta retkulta.

Hihoihin halusin myös resorit joten kursin ne kasaan tuosta trikoosta. Saumuria ei tästä taloudesta (vielä) löydy, joten hommaahan tuossa oli kun piti monta kertaa suristella kaikki reunat läpi.

Oon ihan yllättynyt lopputuloksesta. Että vaikka tein vaan vähän sinnepäin, vaate on kerrankin kelvollinen. Ylensä kun lähden kaavoilla kokeilemaan, tiedossa on itkua ja raivareita. Toisaalta on kyllä kokemusta myös sellaisista "mä vähän kokeilen"-projekteista joiden lopputulos on kelvannut autonpesurievuksi.

Nuo kankaat maksoivat muistaakseni yhteensä jonkun viisikymppiä. Että ei se mitenkään halvaksi tule. Tällainen pitkäkestoinen marinointi onneksi häivyttää tarkat eurolukemat..

Käsitöitä ?!

Viime aikoina tää blogi on ollut kyllä kaikkea muuta kuin käsityöblogi. Toisaalta, alunperinkin ajattelin että tässä blogissa saa olla muutakin. Käsitöiden osuus on vaan jäänyt viime aikoina ihan häviävän pieneksi. On täällä koko ajan jotain tekeillä, mitään ei vain oikein valmistu ja jos valmistuu ne on pieni osa isompaa kokonaisuutta. Kuten 1 essu, vielä 30 olisi valmistumassa, ja koska ne on varustettu firman logolla en viitsi niitä tänne bloggailla. Ainakaan vielä, saa nähdä. :)

Mulla ei ollut mitään kivaa ovikranssia, ja pitkään hauduttelin ideaa tollaisesta huopapallokranssista. Ennen tätä projektia en osannut huovuttaa kunnollista palloa mutta nyt on sitten harjoiteltu ihan kunnolla. Virkkasin taustakehikoksi metallilangasta renkulan jonka vielä liimasin pahviin kun ei se meinannut pysyä suorana. Kuumaliimasin pallot taustaan, ja ripottelin mukaan lepän "kukintoja" ja kiedoin vähän hamppunarua ympärille.

Oon kyllä ihan tyytyväinen, ei tuu ihan heti vastaan samanlaista ellei naapurin mummo keksi alkaa matkimaan.

Kukkahommille mietin vähän oman blogin perustamista. En oo tätä ideaa vielä hirveän pitkälle kehitellyt mutta eiköhän se tässä myös ala saamaan omaa muotoa. Kurssiinkin on aikaa vielä muutama kuukausi niin ehtiihän tässä.

Uusia suuntia

Inspiraationi. Se kukkii jo kolmatta kertaa.

Uskolliset apuvälineeni.

Ääni, joka syntyy kun mapin klipsi napsahtaa auki.

Riemu kun saa oppia jotain oikeasti kiinnostavaa.

Olla tekemisissä kauniiden asioiden kanssa.

Vaihdan ärräpaidan kevään mittaan kukkakaupan mustaan essuun, joita tosin ensin sain projektiksi valmistaa 30 kpl. Yliopisto-opiskelija oon edelleen, mutta kukkasidontaa pääsen opettelemaan tiiviskurssille, ja sen jälkeen alan rautaisten ammattilaisten oppiin ja töihin. Neljä kesää kiskantätinä ja nyt tiedossa onkin sormien upottamista multaan. Käsityötiede kulkee olkalaukussa kevään mittaan, mutta ajattelin silti vähän irrotella ja astua pois tutun kassan takaa. Haastaa itseni ja etsiä uusia juttuja.

Olen niin iloinen!

Nastan terveiset

Kaveri halusi tulla myös tervehtimään. Että hyvin menee ja kivaa kun on talvi!