lauantaina, maaliskuuta 26

Pelottava plääh

Perussukat 4-vuotiaalle. Seiskaveikkaa. 8 s / puikko, that's it.

Neulontaplääh on täällä taas. Tällä kertaa vain hieman erilaisena.

Opintoihin kuuluu Neulonta ja virkkaus-niminen isohko kurssi. Odotin sitä syksyllä todella paljon, ja kurssin alkaessakin olin vielä innoissani. Olen aina mieltänyt itseni eniten neulontaihmiseksi, en kirjojaksi, ompelijaksi tai kutojaksi. Nyt kuitenkin jotain on tapahtunut...

Tuo kurssi sylettää minua niiiin paljon ettei mikään huvita. Tai huvittaisi, mutta jostain syystä en halua tehdä. Yksi syy voi olla, että neulonnan palautus lähestyy, paljon tilkkuja on neulomatta ja koko neulepuseron kaavoituskin vielä vähän vaiheessa. Tuntuu ettei mitään muutakaan saa neuloa kun ei kerran kouluhommat tule tehdyksi. Muutamalla sukalla oon tuota tunnetta yrittänyt kiertää, mutta edelleen se tosiasia että tilkkuläjästä on valmiina vasta yksi, vaivaa.

En ymmärrä tuon kurssin ideaa. Ensinnäkin, virkkauksen voisi kirjoittaa tuohon nimeen vaikka sulkuihin ja häviävän pienellä fontilla. Sitä on nimittäin käsitelty koko kolmen jakson aikana, minkä tuo kurssi on kestänyt, yhdellä kerralla. 95 % ajasta on turattu neulekoneiden kanssa taistelemiseen!!
Haloo, sanokaapa mulle mikä järki. On varmasti hyödyllistä tietää siitä perusteet jne, mutta tuskinpa vaan ala- ja yläkoulun käsityötunneilla neulekoneita ihan hirveästi näkyy. Neulekoneharjoitukset olivat yhtä tervanjuontia, ja nyt kun omaa neulevaatetta pitäisi lähteä sillä toteuttamaan (itsehän ajattelin tehdä sillä vain lyhyet hihat, ja uskon saavani harmaita hiuksia ihan riittävästi), innostus on matalalla. Jotenkin tuntuu, että kun se epäonnistumisen mahdollisuus ja puretun langan määrä on niin valtava, ei kauheasti motivoi.

Ylipäätään, jotkin kurssit eivät vain tunnu mielekkäiltä ajatellen ammattia ja työelämää. Yksikään kurssi ei ole turha, luulisin, mutta sisällöissä olisi ehkä kehittämisen varaa. Harjoitustöitä ja portfolioita teetetään yli-inhimillistä tahtia, mutta kysymys "miten opetan näitä asioita" sivuutetaan taitavasti.

Ehkä neulontainnostus palaa kunhan tämä typerä kurssi on ohi. Toivottavasti. Toisaalta, vallitsevassa kirjontainnostuksessa ei ole mitään vikaa, ja kutkuttaisi myös päästä paukuttamaan mattoa.. :)



7 kommenttia:

  1. Ohhoh, eipä kuulosta kyllä tuo kurssi ollenkaan kivalta! Miksi ihmeessä täytyy noin paljon oppitunteja käyttää neulekoneisiin? En ymmärrä... Toivotaan että kevät hujahtaa kuin siivillä ja neuleinto palaa taas kun pakkopulla on ohi.

    Miullakin on joskus ollut tilanne, että pitäisi neuloa jotain mikä ei yhtään kiinnosta mutta on tullut luvenneeksi sen tehdä tms, ja sitten mikään muukaan neulonta ei huvita...

    VastaaPoista
  2. Eiköhän se palaa. Siitä on olemassa jo viitteitä, varsinkin nyt kun sain pakkopullaneuleen alkuun. :D Pääsisi vain tuosta nopeasti eroon. Koemaistajakin kyselee paitansa perään, raasu.. Lupasin sille Karhu-neuleen jo viime syksynä..

    Oikeastaan tuo pätee melkein kaikkeen, että jos on yksikin pakkopulla, ei viitsisi tehdä mitään samaan aiheeseen liittyvää, osittain ehkä sen pakkopullan tekemättömyydestä johtuen..

    VastaaPoista
  3. Tai sit se meidän neulonnankurssi vaan oikeesti on ihan kamala! :D Ku kyllä kirjominen maistuu, niin ettei olis ikinä uskonu. Ja Kankaanpainaminenki on ihan jees vaikka opettajan näkeminen ei kauheesti innostaiskaan.
    Eiköhän me toivuta, ja palaat säkin entiseen vauhtiis (joka muuten ei sit hevil katoa, kun tää on ainoo pakollinen neulonnankurssi) ;)

    VastaaPoista
  4. Kirjominen on kyllä vieny mennessää niin että ihan hämmästyttää. :D Ja kyllä toi neulepuserokin ehkä joskus valmistuu. Nyt toinen pakkopulla on tuo tuotesuunnitteluprojekti... :D Oisin voinu tehä hameen valmiiks jo tänään muttaku sovitus on vasta ens viikolla! :D

    VastaaPoista
  5. Oi ei, enpä olisi uskonut, että neulekoneiden käyttöä vielä edes opetetaan! Lieneekö missään opsissakaan enää kyseistä lajia?!? Meillä ainakin entisessä koulussa, jossa opetin, neulekoneet lojui kiltisti kaapissa pölyttymässä. Tunteja on esim. seiskaluokalla sen verran vähän (suhteessa opetettaviin kokonaisuuksiin), että siitä ei kyllä irtoa tuntiakaan neulekoneelle.

    Tsemppiä kumminkin kurssin selätykseen ja neuleinnon palauttamiseen! :)

    VastaaPoista
  6. Tuota samaa asiaa me ollaan pohdittu pitkin talvea. Että missäköhän me tullaan tätä opettamaan sitten. Tietysti hyvä että taito säilyy, mutten kyllä ainakaan itsestäni voi sanoa, että se erityinen läheinen työskentelytapa tulisi minulle olemaan.. :D

    Kiitos tsempeistä ja kivaa kevättä, mukavaa kun jätit kommentin :)

    VastaaPoista
  7. Meiltä löytyy vähän vastaavana kurssina lanka ja huovutustyöt-kurssi. Virkkausta, neulemista, huovutusta, neulekoneita taidettiin käsitellä kahdella kerralla, mutta lähinnä perhdyttiin vain vähän. Meillä nämä lankoihin liittyvät kurssit pitää mielestäni koko yliopiston paras opettaja, joten kurssia ei voi kuin kehua. :) Tämäkin kurssi, kuten myös kudonta oli meillä sijoitettuna periaatteessa toiselle vuodelle.

    VastaaPoista