Olen neulonut......

...joskus. En nyt. Päätin monen muun neulebloggaajan tavoin tehdä tuon pienen tilannekatsauksen. Nyt minun tulisi olla tekemässä ilmaisullisen tekstiilisuunnittelun väliportfoliota, jonka palautus on huomenna, mutta puhti on nyt pois ja haluan tehdä jotain kivaa. Jatkan oikeita töitä pian. :)

Kuvituksena muuten värjäyskurssilla värjättyä raggegarn-sukkalankaa. Värjäyksistä tulossa vielä ihan erillinen postaus!

Tarkoitus siis lihavoida ne jutut joita on joskus tehnyt ja kursivoida ne joita haluaa tehdä!

Olen neulonut:

- pyöröpuikoilla
- sukkapuikoilla
- sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla
- itse kehräämääni lankaa
- jonkun muun kehräämää lankaa
- villaa
-puuvillaa
- pellavaa
- alpakkaa
- kashimiria
- kamelinkarvalankaa
- silkkilankaa
- koiran- tai kissankarvalankaa
- bambulankaa
- soijalankaa
- banaanilankaa
- tekokuituja
- itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa
- kierrätettyä tai käytettyä lankaa
- metallilankaa
- mallitilkkuja
- lapaset ranteesta kärkeen
- paidan
- villatakin
- huivin
- shaalin
- hatun, myssyn, pipon
- sukat varresta kärkeen
- sukat kärjestä varteen
- rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet
- lapaset kärjestä ranteeseen
- sormikkaat
- tossut
- säärystimet
- hihattimen, boleron, ponchon
- keskosille
- vauvalle
- lelun- tai nukenvaatteita
- Möbius-huivin tai vastaavan
- laukkuja
- koruja
- hiuskoruja
- pehmoleluja
- tyynyjä
- torkkupeiton / peiton
- lahjaksi
- lemmikeille
- verkkolehden mallin mukaan
- graffitin (neulonut kadulla tai kadulle jätettävän neuleen)
- häihin
- kotiin (pesurättejä, pesulappuja, pannumyssyjä...)
- lomaneuleita

- taideneuleita
- aina oikeaa
- sileää
- palmikkoneuleita (sis. aran-neuleet)
- pitsineuleita
- intarsiaa
- fair islea / kirjoneuletta
- norjalaisneuleita
- mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita
- lyhennettyjä kerroksia (neulekoneella!)
- napinläpiä
- i-cordia
- nyppyjä
- vohvelipoimutettua neuletta
- dominoneuletta (=modulaarista neuletta)
- konttineuletta
- tvåändsticking-tekniikalla
- nukitettua neuletta
- pintaneuletta
- helmien kanssa
- oikein ja nurin takaperin
- amerikkalaisella / englantilaisella tavalla
- mannermaisella tavalla
- vapaaneulontaa

Olen:
- luonut silmukat ristikkäin
- luonut silmukat italialaisella aloituksella
- parsinut/jäljitellyt silmukoita
- päätellyt silmukat ompelemalla
- leikannut neuletta

Olen neulonut:
- koneella
- neuleharpulla

Olen värjännyt lankaa

-kasviväreillä

Olen huovuttanut

Olen:
- suunnitellut neuleita
- kirjoittanut neuleohjeen
- julkaissut neulekirjan
- neulonut saadakseni rahaa
- neulonut elääkseni

Olen osallistunut:
- yhteisneulontaan
- neuleolympialaisiin
- neulontaan julkisella paikalla
- hyväntekeväisyyteen

Olen opettanut:
- lasta neulomaan
- miehen neulomaan (osaa se perusteet.... :) )

Huovutusta kahdeksasta neljään

Värjäyskurssilla värjättiin myös villaa kirjontaa varten. Kirjonnassa tarvetta oli ainakin kahdelle kirjonta-alustalle, ja tänään päästiinkin huovuttamaan.

Suomenlampaanvillaa vuorotellen kerros vihreää ja turkoosia, yhteensä neljä kerrosta. Huopasta aitapistoina.

Tällaiseksi huopui. Huovuttelin nämä alustat kuplamuovin ja bambualustan välissä, allaolevaa norsua ja vihreää kiehkuraista aloitin käsin ja jatkoin pyörittelemällä.

Tämä kuva ei suostunut pysymään bloggerissa oikein päin. Koulukavereiden kanssa spekuloitiin, miksi tein näin lällyn. Syy 1: Vallitseva mielentila. Syy 2: värjäsin huopalevystä vaan pinkkiä ja hieman tummempaa, kanervan väristä. Teeppä niistä jotain ei-lällyä, vedin sitten kunnolla överiksi, joten veikkaan molempien syiden yhteisvaikutusta.

Tämä norsu pääsee käsinkirjontaan ja saa pintaansa aikamoista väritykitystä. Ehkä jo tänä iltana, jos saan pääni ja työpöytäni järjestykseen muilta koulujutuilta.

Tämä pohja päätyy luultavasti konekirjontaan. :) Värjäilin huovat melko kirkkain värein, ja se ehkä hiukan harmitti, kun olisin halunnut nyt vähän harmonisempia tunnelmia noihin kirjontapohjiin. Tuli vähän ala-astemeininkiä :D Saanpahan ainakin kirjavan norsun!

Koulun huovutukset oli nyt tässä, kaikenkaikkiaan. Muita huovutuskertoja ei meillä tule olemaan, harmi sinänsä, mutta voihan tuota itsekseenkin harrastaa. Toisaalta, en erityisemmin ole mikään huopatuotteiden ystävä. :)

Blogin talviuni

Blogi nukkui talviunta melkein kaksi kuukautta, mutta nyt tästä taas lähdetään, uuteen nousuun.

Valmiita töitä ei ole esiteltävänä, vaikka työn alla on koko ajan jotain. Koulussa työstetään mm. ristipistoja ja tänään huovutettiin, sieltä sai alkunsa mm. ylläoleva, jalkavikainen pikku pupu. Mitään valmista ei kuitenkaan oikeastaan saa aikaan, koska kaikki on harjoitusta. Valmiita töitä koulun puolesta nähdään sitten keväämmällä.

Koska koulu ja työt vievät jälleen niin valtavasti aikaa, myös muut käsityöt ovat vähän vähemmällä. Koemaistajan armeijassaolo tuo myös oman säväyksensä arkeen. 4 vuoden yhdessäolo kruunattiin myös nyt valkokultaisilla rinkuloilla nimettömissä. Tämä tyttö on onnellinen. :)

Yritän kuitenkin nyt panostaa tuon kouluasian raportointiin. Outoa, kun ei ole SNY:täkään tahdittamassa tänä keväänä bloggailua. :)

Muutamia postauksia, ainakin värjäyksestä ja huovutuksesta on tulossa lähiaikoina. Voisinpa kertoilla myös kaavoituksesta ja neulonnasta... Ensi viikolla päästään myös harjoitteluun! Toimintaa siis riittää. Vaikka blogi on nukkunut, kirjoittaja sen takana ei todellakaan! :)

Kotoa kotiin

Väistämätön paluu arkeen oli kuukauden Pohjanmaallaoleilun jälkeen edessä eilen. Pakkasin laukut ja lähdin.. Kumma juttu miten siihen lähtemiseen ei totu. Aina itkettää yhtä paljon. Mutta siellä ei ole minulle koulua ja jos opiskella haluaa niin.. ei auta muu kuin startata. Sampo yritti viimeiseen asti tulla mukaan, ja kun sitä sitten yritin halailla ennen lähtöä, sain vastalauseeksi rimpuilua ja urinaa. Miten sille voisi kertoa että mun tulee sitä kyllä ikävä ja ottaisin mukaan jos voisin? Sen on parempi olla kotikotona, jossa äiti hemmottelee sen pilalle, ja vie valjaissa ulos aina kun kissa vaatii sitä ulko-ovella. Täällä se olisi liikaa yksin, ja muutenkin - ei äiti siitä malttaisi luopua. ;)

Näky täällä olikin sitten seuraavanlainen. 80 % mainoksia. Kuivuuteen kuolleet kukat, ensi kerralla pyydän jotakuta parempimuistista kastelemaan kukat kuin tällä kerralla. ;) Kuivahtanut sitruspuun taimi harmittaa, se on yksi niistä jota viime kesänä Koemaistajan minisitruksen siemenistä kasvatin. Orkidea sen sijaan odotti minua jotta voi aloittaa kukinnan, luulin sen kukkineen jo joulun aikana. Ja joulukaktustahan nyt ei voi edes tappaa.

En tiedä milloin tähän välimatkaan tottuu. Välimatka Koemaistajaan on yli puolituhatta kilometriä. Kotiin on yli kolmesataa. Muutama ystävä on onneksi lähempänä, ja tänne on mahdottoman kivaa saada vieraita, joita onkin lähiviikkoina tulossa mukavasti. Että eiköhän tästä taas selviä. Sitä Sampoa vaan on ikävä.

Pian saan esitellä vähän isomman valmiin neulomuksen. Enää puuttuu kaulus ja vetoketju. :)

Löytö

Matkalla lounasta hakemaan satuin pysähtymään Vuorikadun antikvariaatti Sofian laarilla, ja tein löytöjä. Mittens to Knit-, Terveyttä kulttuurista- ja Valkoista ja pastellia -kaunista kangaspuilla -kirjojen lisäksi löysin tämän aarteen. Tyttöjen käsityön opas vuodelta 1968 oli alekopassa myynnissä eurolla! Mukaanhan se lähti, varsinkin kun se oli aika ihastuttava kaikkine elämisen jälkineen.

Kirjaa on käytetty 70-luvulla ilmeisesti myös auton huoltokirjana. Kanteen on lätkitty kaksi huolloista kertovaa tarraa. Huolellisesti on autoa huollettu, vuoden välein!

Kirjan omistaja oli mieltynyt punaisiin kynsiin.

Myöskin ompelukone oli saanut pintaansa vähän väriä.
Ja oikeita kangasnäytteitäkin löytyi!

Helsinkiin muuttamisessa on ollut kyllä ainakin yksi hyvä puoli, nimittäin nämä eivät olleet ensimmäiset antikvariaattilöydöt joita olen tehnyt. Vielä kun noita aarreaittoja on melkein joka kulmassa (koululle menevän bussimatkan varrella ainakin 4!), niihin on helppo piipahtaa.

Muutenkin tällaiset löydöt ovat mukavia, mitä tulee kattavan käsityökirjaston keräämiseen. Se kun olisi tavoitteena, on sitten lähdemateriaalia mitä valmistumisen jälkeen voi omassa tuntisuunnittelussa ja opiskelussa hyödyntää. :)

Kun poijjalle annettihin nimi!

Viime viikolla järjestettiin juhlia; olin Koemaistajan siskon apuna, lähinnä keittiön puolella. Valmistelu alkoi kunnolla maanantain kauppareissusta (Prisman kärryt huoltoon kiitos. Meiän oma hirras oikealle kun eturengas jäi jumiin ja ostostelu oli aika tuskaista, varsinkin kun kauppa kierrettiin ainakin kolmesti) ja päättyi tietenkin juhliin torstaina.

Tässä omia tarjoilutekeleitäni. Voileipäkakkujen teko delegoitiin niin, että se joka tykkää sisällöstä, tekee senmakuisen kakun. Mulle lankesi kalakakku, muille kinkku- ja metvurstikakut. Kalakakussa on sisällä silputtua savulohta, tonnikalaa, ja savulohisalaattia, ja se kostutettiin kalaliemellä. Päällystä on savulohiviolaa. Nyt on sitten tehty ensimmäinen voileipäkakku!

Kakuissa oli sisällä silputtua persikkaa ja vadelmaa kermavaahdossa, ja se kostutettiin vadelmamehulla. Reunan pursotukset kermaa ja päällystä sokerikuorrutetta, kiekurat valkosuklaata.

Pojasta tuli Tatu, ja hyvin sopiikin nimi saajalleen!

Tällaiset annettiin lahjaksi, potkuhousujen kera. Äiti kauhistutti meitä kertomalla (jälkeenpäin?!), että vanhan kansan uskomuksen mukaan se joka vie lahjaksi kengät saa itse seuraavan vauvan. Huh, ei semmoista tähän saumaan, sillä...

... näissä on ihan tarpeeksi operaatiota tälle keväälle. Luulisi näillä alkuun pääsevän. Nyt pitäisi olla sitä aikaakin, nimittäin ilmoittaudun inttileskikomppaniaan.

TJ 361, luulisin. Perhana.

Ristiäisleipomuksia

Leivoin tämän aamun keksejä Koemaistajan siskonpojan ristiäisiin. Näiden vaaleiden piparien ohje ompi tässä;

200 g voita tai margariinia

3 dl sokeria

1 muna

1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

6 dl jauhoja

175 astetta, n. 8 minuuttia

Kärähtivät hyvin herkästi! Uunia kannatti siis vahtia tarkasti. Jos nyt tekisin uuden taikinan, vähentäisin sokeria aika kovalla kädellä.. Kun olin tehnyt vaaleita pipareita kylliksi (tein tuplataikinan, joten meille kotiinkin taitaa jäädä jokunen keksi...) lisäsin taikinaan kaakaota ja tein tummia sydämiä. Ne kuitenkin näyttivät liiaksi palaneilta vaaleilta, etten jaksanut niitä ristiäisiä varten koristella. :D

Koristelin dippaamalla keksit sulatettuun valkosuklaaseen ja lisäsin hiutalenonparelleja.
Tässä sitä kotiin jäävää satoa. Saattaa siellä olla jokunen myös hieman kärähtänyt.. Miksi se viimeinen pellillinen aina palaa!?

--

Blogiarvonnan voittajat ja Luovaan leikkiin osallistuneet, en edelleenkään ole teitä unohtanut. Päinvastoin, molemmat tekemättömät hommat nakuttavat takaraivossa päivittäin. Satuin vain unohtamaan muutaman jutun Helsinkiin...